Eväitä pk-yritysten johtajuuskriisiin

30.01.2014

Viimeisen puolen vuoden aikana olemme kyllästymiseen asti saaneet kuulla, kuinka lähes kaikki Suomen uudet työpaikat syntyvät pk-sektorin yrityksiin. Hyvä että syntyvät edes johonkin, joten onko sillä mitään väliä mihin, eikö niin?

No täysin merkityksetön tämä trendi ei ole. Jatkossa entistä suurempi osa meistä suomalaisista nimittäin työskentelee pienessä, toivottavasti kasvuhakuisessa yrityksessä, jonka johtaminen saattaa hyvinkin olla kriisissä. Kasvuyritys on nimittäin tunnetusti aivan mahtava työpaikka - kunnes se kasvaa liikaa ja prosessit ja johtajuus eivät enää pysy mukana. Siinä missä suuriin yrityksiin on perinteisesti voitu palkata hienon tutkinnon ja kokemuksen omaavia henkilöitä johtamaan yritystä, ovat yrittäjävetoiset pienet yritykset usein kasvaneet yhden yrittäjähenkisen johtajan ympärille. Siis yhden henkilön, jolla varmasti on myös omat puutteensa ja heikkoutensa.

Karu fakta on, että jos yrityksen johtaminen ei ole kunnossa, päivittäisen tuloksen tekemisen paine ohjaa kaikkea tekemistä. Jos muu johtaminen, kuten strategiset valinnat ja henkilöstön kehittäminen, pettää, niin kontrollia voi aina tiivistää. Ja silloin käy niin, että lyhyen aikavälin kontrolli voittaa aina hienot pitkän aikavälin strategiset tavoitteet. Nykytilannehan on tutkimusten mukaan jo nyt se, että ainoastaan 15% yrityksissä työntekijän ja yrityksen tavoitteet ovat yhteneväiset. Ja mikään ei saa työntekijää yhtä nopeasti epämotivoituneeksi kuin ristiriita johtajan sanojen ja tekojen välillä. Varovaisenkin arvion mukaan menetämme tällä hetkellä Suomessa vuosittain 10 miljardia euroa epäsitoutuneen henkilöstön ja Työterveyslaitoksen mukaan vielä 40 miljardia euroa puutteellisen työhyvinvoinnin takia. Siis lähes koko Suomen valtion vuosibudjetin suuruinen summa taivaan tuuliin!

Melkoisia paineita siis meille johtajille, jotka jo nyt tunnemme itsemme usein riittämättömiksi. Eikä ihmekään, sillä meillä on, tuoreen Harvardin tutkimuksen mukaan, tehtävä päätöksiä 37 kertaa kompleksisemmassa toimintaympäristössä kuin vielä muutama vuosikymmentä aiemmin. Mutta ei hätää, minulla on tarjota helppo kolmen kohdan ohjelma, jota seuraamalla kaikenkokoiset yritykset saavat johtajuusongelmansa ratkottua.

1. Nopeimmin tuloksia saa vaikuttamalla johtamisen laatuun. Onneksi tämä näkyykin jo hyvin tekemämme HR-Johtajabarometrin tuloksissa, jonka perusteella erityisesti nämä aiemmin mainitut nuoret pk-yritykset panostavat johtoryhmän ja kyvykkyyksien kehittämiseen.

2. Toiseksi tarjoaisin yhteisen organisaatiokulttuurin kehittämistä, siis yhteisen innostavan agendan ja toimintatavan luomista, jotta organisaatio elää ja hengittää samaan tahtiin ja suuntaan. Sen vaikutus henkilöstötuottavuuteen on huikea. Joskus ensimmäinen askel kohti uutta voi olla kulttuuria tukevien ja vahvistavien rekrytointipäätösten tekeminen.

3. Sokerina pohjalla on tietysti uusi teknologia, joka ei suinkaan ole uhka, vaan tarjoaa lukemattomia sovelluksia, joita on syytä hyödyntää tehokkaasti yrityksen koon kasvaessa.

Ja sitten vastaus alun kysymykseen: Ei ole väliä, mihin uudet työpaikat syntyvät, kunhan ne syntyvät organisaatioihin, jotka ottavat johtamisen ja kehittämisen tosissaan.

Kirjoittaja Petteri Kilpinen, toimii MPS-Yhtiöiden toimitusjohtajana.

Jaa tämä uutinen