Venäjä - Mahdollisuudesta investointikohteeksi ja kasvavaksi kauppakumppaniksi?

Venäjän viime vuosien positiivinen talouskehitys on ollut varsin staattista ja lähestyy nyt stagnaatiota, sillä raaka-öljyn ja maakaasun maailmanmarkkinahintojen kehitys näyttää pysähtyneen ja lähtevän jopa laskuun.

Nämä tähän asti jatkuvasti kasvaneet tulot toivat Venäjälle vaurautta ja vakautta, velattoman valtiontalouden sekä sen keskuspankille yli 500 miljardin dollarin valuuttavarannon. Toistaiseksi tämä positiivinen tila ei ole johtanut merkittävään teollisuus- ja palvelurakenteen kehittämiseen vaan vasta päätöksiin tulevista menoista.

Valtion budjetti on vielä tasapainossa, mutta kääntyy vääjäämättömästi epätasapainoon tehtyjen suurinvestointipäätösten seurauksena. Samanaikaisesti Venäjän väestö sekä vähenee että ikääntyy edelleen, ja työssäkäyvän väestön osuus vähenee.

Teknologiassa Venäjä vasta pyrkii maailman kärkeen, sillä ulkomaisia investointeja hidastavat yhä investointisuojien epävarmuus, korruptio ja useiden strategisiksi luokiteltujen toimialojen valtion kontrolli.

Talouspolitiikalla merkittävä rooli presidenttivaaleissa

Avainasiat Venäjän poliittisessa kehityksessä ovat juuri joulukuun alussa käydyt vuoden 2011 duuman eli parlamentin vaalit sekä maaliskuun 2012 presidenttivaalit. Hallitseva valtapuolue Yhtenäinen Venäjä säilyttänee duumassa selkeän johtoasemansa ja seuraava presidentti tulee todennäköisimmin olemaan Vladimir Putin.

Tulevan presidentin henkilöä ja vaalituloksen arvailua oleellisempi asia on tunnistaa kestävän talouspoliittisen mallin merkitys maan talouskehityksen turvaamisessa. Talous on kasvanut viime vuodet keskimäärin 4 % vuosittain, mutta yksipuolisesti ja pääosin edelleen luonnonvarojen maailmanmarkkinahintakehityksen seurauksena.

Valtapuolue Yhtenäinen Venäjä korostaa Putinin henkilökohtaista asemaa talouden stabiliteetin takuumiehenä. On mielenkiintoista ja huolestuttavaa huomata, että yritykset, pankit ja sijoittajat eivät välttämättä näe asetelmaa samoin, sillä

• Venäjä ei ole onnistunut monipuolistamaan taloutensa tuotantorakennetta
• 60 % vientituloista tulee energiasektorilta
• Kansantalous on hyvin haavoittuva, mikäli kansainvälinen finanssikriisi kärjistyy ja energian hinta putoaa.

Pääministeri Putinin ensimmäinen presidenttiys osui Neuvostoliiton Venäjäksi muuntautumisen jälkimaininkeihin, mutta nyt Venäjä on aivan erilaisessa, merkittävästi staattisemmassa tilanteessa. Putin onkin jo julkisesti linjannut talouspoliittisia näkemyksiään valtion kasvavasta roolista talouselämässä, kilpailun lisäämisestä sekä jatkuvista pyrkimyksistä systemaattisesti lisätä positivismia investointi-ilmapiiriin.

Ulkomaailma on kuitenkin muuttunut vähemmän mahdollistavaksi. Odotusten mukaan maailmantalous ei kasva, Euroopan talous- ja pankkikriisi on vääjäämätön ja raaka-ainehinnat laskevat. Venäjän talouskasvu on tänä vuonna pienentynyt, mutta onnistunut satokausi saattaa antaa lievän positiivisen sysäyksen loppuvuodelle. Koko vuodelle 2011 ennustetaan kansantuotteen nousevan noin 3,7 %.

Pacific Century?

Sijoittajien epäluottamuksesta Venäjän reaalitalouteen kertoo se, että vuoden kolmannella neljänneksellä maasta virtasi ulos lähes 27 miljardia dollaria. Summa oli kaksinkertainen edelliseen neljännekseen nähden ja nostanee vuoden 2011 kokonaisvaluuttapaon selvästi yli 50 miljardiin dollariin. Vuonna 2010 vastaava summa oli 14 miljardia. Syitä pääoman pakenemiseen ovat epäluottamus ruplaan sekä kansainvälisten lainojen uudelleenjärjestelyjen epäonnistuminen ja niiden takaisinmaksut. Venäjän valtion keskuspankki on tukenut ruplaa tukiostoin, mutta virallisesti maa pyrkii vapaasti kelluvaan valuuttaan.

Venäläisissä yrityksissä ja pankeissa lasketaan, että finanssikriisin todennäköinen kärjistyminen ja sitä seuraava energian hinnan romahtaminen devalvoi myös ruplan suhteessa johtaviin valuuttoihin.

Näyttää siltä, että muun maailman tavoin Venäjäkin katsoo enemmän ja enemmän itään. Aasian ja Tyynenmeren alueen merkitys kasvaa, ja kuten USA jo julisti, 2000-luvun ensimmäinen vuosisata saattaa olla ”Pacific Century”. Tällöin on mielenkiintoista nähdä Venäjän suhtautuminen Eurooppaan ja omalta kannaltamme tietysti Suomeen ja suomalaisiin.

Taloussopimuksilla turvaa sijoittajille

Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin presidentit ovat allekirjoittaneet julistuksen Euraasian taloudellisesta integraatiosta. Julistus on askel tulliliitosta kohti yhteistä talousaluetta. Tämä WTO:n mukainen sopimus mahdollistaa myös muiden maiden liittymisen ja on roadmap kohti Euraasian talousunionia (Eurasian Economic Union).

Venäjän neuvottelut liittymisestä OECD:n (Organization for Economic Cooperation and Development) jäseneksi valmistunevat vuoden 2012 loppuun mennessä. Venäjän WTO–jäsenyyden ratifiointi tullee Venäjällä valmiiksi kesäkuussa 2012. Nämä taloussopimukset tekevät Venäjästä entistä kiinnostavamman ja turvallisemman sijoitusympäristön sekä kotimaisille että ulkomaisille investoijille.

Suomalaisyrityksiä Venäjällä jo useita satoja

Suomalaisia yrityksiä toimii Venäjällä jo useita satoja, ja niiden arvioidaan työllistävän yli 50 000 henkilöä. Pelkästään Moskovassa on yli 400 suomalaista yritystä. Lisäksi historiallisesti ja maantieteellisesti suomalaisille tärkeästä Pietarin talousalueesta on muodostunut Venäjän öljytaloudesta osin jo irrallisen talouskasvun keskus.

Venäjällä toimivien yritysten merkittävimmät haasteet ovat parin lähivuoden suunnittelu nykyisessä epävarmassa talous- ja pankkitilanteessa sekä avainhenkilörekrytointien toteuttaminen ja avainhenkilöstöstä kiinnipitäminen.

Liiketoiminnan tuloksekkuutta vahvistetaan oman johtoryhmän toimintaa kehittämällä esimerkiksi coachingin avulla. Paikallistoiminnan itsenäisyyttä korostetaan, mutta samalla vahvistetaan raportoinnin tiiviyttä emoyhtiöön. Liiketoiminnan paikallisrahoitus tuntuu yhä olevan haasteellista, ja Venäjällä toimivien pankkien määrä vähenee.

Teksti: Jaakko Norilo ja Tatiana Sosnova

MPS Venäjällä