Yksilö ja Johtaminen vuonna 2015 - maailmassa joka ei ole entisensä

04.02.2015

Wall Streetin romahdus vuonna 2008 yllätti kaikki. Finanssimarkkinoiden huippuälykkäät johtajat ja analyytikot siirsivät fokuksensa reaalitaloudesta eli ihmisistä ja heidän tuottavuudestaan spekulatiiviseen talouteen. Lainapaketeilla luotiin huikean monimutkaisia arvopapereita, mikä johti yhä riskialttiimpiin rahoitusinstrumentteihin. Pelkillä management taidoilla luotiin usko ikuiseen kasvuun ja kannattavuuteen, jossa jokainen voisi rikastua. Kun hyväuskoiset lähtivät mukaan, sai vauhti pokeripelin piirteitä. Kupla oli valmis - inhimillisyydellä, oikeilla arvoilla, moraalilla ja etiikalla ei ollut tässä johtamisessa kovinkaan paljon merkitystä. Oma näkemykseni on, että globaali talouselämä ja yhteiskunta ajoivat päin seinää ja vakavaan arvopohjaiseen kriisiin.

Tähän päivään mennessä maailma ei ole kokonaan toipunut tästä kriisistä. Kiinan ja Aasian maiden nopea kehittyminen ja halvan työvoiman vaikutukset haastavat globaaleja markkinoita ja varsinkin Euroopan taloutta. Venäjän Krimin valtaaminen, Ukrainan sisällissodan tukeminen ja Venäjän oman yhteiskunnan sulkeminen globaalista maailmasta horjuttaa uskoa terveen yhteisen kasvun rakentamisesta tulevaisuudessa.

Suomi ja Eurooppa elävät pisintä matalasuhdannetta sodan jälkeen. Kuusikymmentä prosenttia kaikista maailman sosiaalikuluista on Euroopassa, alueella joka edustaa 7 prosenttia koko maailman 7.5 miljardin väestöstä. Olemme siis Suomessa hyvinä aikoina saavuttaneet korkean elintason ja siihen liittyvät tukimallit, mutta liian kalliilla hinnalla. Kriisi koskettaa meitä kaikkia. Ratkaisut on löydettävä yhdessä ja matka tulee olemaan pitkä.

Kaikilla standardeilla mitattuna Suomessa lähtökohtatilanne rakennemuutoksille on hyvällä tasolla. Tästä esimerkkeinä peruskoulutuksen yleissivistävä merkitys, itsenäisyys, tasa-arvoisuus, yrittäjähenkisyys, infrastruktuurin toimivuus jne. Meidän jokaisen tulisi ymmärtää, että on asioita joista pitää olla valmis tinkimään. Tämä edellyttää että niin poliitikot, edunvalvontajärjestöt, yrityselämä kuin jokainen meistä suomalaisista luopuu oman edun tavoittelusta ja keskittyy Oy Suomi Ab:n yhteisen vision ja strategian rakentamiseen. Kokemuksesta tiedämme, että tällä kansalla on sisua saavuttaa asetetut vaikeatkin tavoitteet.

Talouskriisin lisäksi olen vakavasti huolissani asenneilmaston muutoksesta. Kateuden häviäminen ja toisen menestyksestä iloitseminen kehittyivät myönteisesti vuoteen 2008 asti. Viime vuosina päättäjät, verottaja ja omalta osaltaan media ovat kuitenkin tietoisesti tai epätietoisuudessaan viemässä maatamme yhteiskuntaan, jossa kaikkea tulisi epäillä ja syyllistää, siis ”älä luota läheisempään” vaan valvo ja paljasta. Tällaista arvopohjaa en usko kenenkään haluavan Suomeen.

Samanaikaisesti yllämainittujen makrotason vaativien haasteiden kanssa maailma kehittyy yhä kiihtyvämpää vauhtia. On häkellyttävää nähdä millä nopeudella mm. luovuus ja teknologian tuomat uudet ratkaisut ovat jo vaikuttaneet jokaisen meidän elämäämme ja myös johtamiseen. Osaamismaailmassa oma persoonallisuutemme ja käyttäytymisemme on eri tavalla koetuksella kuin aikaisemmin. Alla muutama ajatus siitä.

Ihminen muutoksessa

Ihmisten halu ja kyky hallita omaa elämäänsä kokonaisvaltaisesti on ollut pitkäkestoinen kehityssuunta. Nykypäivän ja tulevaisuuden ihminen pyrkii olemaan enenevässä määrin itsensä auktoriteetti, joka haluaa kontrolloida ja johtaa elämäänsä. Uudet teknologiat ja uudet asenteet ovat avanneet ihmisille uusia väyliä tämän toteuttamiseen. Vuorovaikutus on muuttunut; ihminen voi periaatteessa olla kehen vain yhteydessä ja milloin vain, ihminen voi profiloida itseään verkossa tavalla, joka on kaikkien muiden ihmisten tavoitettavissa, vuorovaikutusväylistä on tullut osa ihmisen identiteettiä (joku on Twitterissä ja joku ei), ihminen ei tarvitse muiden lupaa voidakseen ilmaista itseään muille.

Autonomia ja organisaatio

Työelämässä kasvanut autonomian tarve on näkynyt työntekijöiden osallistamisen lisääntymisenä; työntekijä ei halua eikä suostu enää olemaan passiivinen töiden suorittaja tai johdettava, vaan oman työnsä suunnittelija ja johtaja. Organisaatioiden johtaminen on muutoksesta huolimatta pyrkinyt pitämään kiinni vielä monista perinteisistä hierarkioihin perustuvista johtamistavoista ja -uskomuksista, mutta radikaali uusiutuminen myös johtamisen saralla on välttämätöntä.

Sosiaalinen media ja verkostot

Globaalit organisaatiot, laajat verkostot ja internet ovat vaikuttaneet johdon ja työntekijöiden vuorovaikutukseen, suuri osa viestinnästä tapahtuu muutoin kuin kasvotusten. Vuorovaikutussuhteiden kompleksistumisen ohella tiedon määrä ja asioiden etenemisen nopeus on kasvanut. Uuden ajan johtaminen tarvitsee uusia työvälineitä, osaamisia ja kykyjä vuorovaikutukseen. Johtaminen tulee tässä ymmärtää laajasti sekä muiden että itsensä johtamisena. Muiden johtamiseen tarvitaan kehittyneempiä työvälineitä ja kommunikointitaitoja, myös verkon yli. Johtaminen on motivointia ja uuden ajan johtajan tulee huomioida, että hänen vuorovaikutuksensa lisäksi myös kommunikaatiossa käytettävällä medialla on lisääntyvissä määrin vaikutusta viestin vastaanoton tulkintaan ja siten motivaatioon.

Itsensä johtaminen

Lisääntynyt itsensä johtamisen ja valtasuhteiden purkamisen halu näkyy jo nyt lisääntyneinä mikro-organisaatioina sekä verkostoina. Tämän suuntauksen voidaan olettaa jatkuvan edelleen. Kysymykseksi nousee, kuinka verkostot voivat toimia siten, että ne ajavat yhteisvastuullisesti verkoston jäsenten etuja? Yksi vastaus on, että verkoston jäsenten on jaettava samoja arvoja, asenteita ja tavoitteita, toisin sanoen niiden identiteettien tulee olla samansuuntaisia, mutta tavalla joka ei estä kehittymiseen vaadittavan diversiteetin syntymistä.

Johtaminen ja teknologia

Työelämän ohella itsensä johtamisen muutos näkyy jo voimakkaasti mm. terveyden ja hyvinvoinnin alalla. Ihminen on ottanut rinnalleen hyvinvoinnistaan huolehtimaan teknologiaa. Erilaiset terveydenhallintaan liittyvät sovellukset lisääntyvät koko ajan ja ne tarjoavat ihmisille erilaisia vaihtoehtoja johtaa ja hallita oman hyvinvoinnin kehittymistä. Tulevaisuudessa ja muut teknologiat tulevat lisääntymään myös ihmisten työelämässä; itsensä johtaminen ja urasuunnittelu tulee saamaan tulevaisuudessa tukea uusista teknologioista.

Uuden ajan johtaminen, sekä muiden että itsensä, tulee vaatimaan uusia moninaisia vuorovaikutustaitoja ja teknologioita. Ihminen ja teknologia eivät saa päätyä kilpailemaan elintilasta työelämässä vaan niiden välille on löydettävä tasapaino, jolla luodaan yhteiskuntaamme uutta hyvinvointia ja tuottavuutta.

Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia.

Omalta osaltani, kun yhtiömme tänä vuonna täyttää 40 vuotta, haluan lämpimästi kiittää kaikkia MPS:n asiakkaita, yhteistyökumppaneita, työtovereita, ystäviä ja perhettäni upeasta 40 vuoden matkasta. Toimintamme pohja on terve ja tästä on hyvä ponnistaa eteenpäin ja nähdä Suomen taas kehittyvän uuteen ja tasapainoiseen kukoistukseen.


MPS-Yhtiöt
on johtamisen, vuorovaikutuksen ja työelämän teknologiaratkaisujen edelläkävijä. MPS on suomalainen, kansainvälisesti toimiva johtamisen, muutoksenhallinnan ja strategisten henkilöstöratkaisujen asiantuntija. 40 vuoden kokemuksella tiedämme, että hyvä johtaminen ja motivoitunut henkilöstö ovat lähtökohta liiketoiminnan menestykselle. Suomessa yhtiöitämme ovat MPS Executive Search Oy, MPS Career Oy ja MPS Prewise Oy. Baltiassa, Venäjällä ja Kiinassa toimivat MPS-yhtiöt sekä kansainväliset verkostomme EXS International ja Career Star Group varmistavat asiakkaan tarpeisiin vastaamisen maailmanlaajuisesti. www.mps.fi, www.mpsglobe.com

Kirjoittaja on Marcus Herold, MPS-Yhtiöiden perustaja, toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, sertifioitu Business Coach. Hän on aktiivisesti mukana ylimmän johdon, toimitusjohtajien ja hallitusjäsenten rekrytoinneissa, coachauksessa ja kehittämisessä.

Marcus Heroldilla on monipuolinen kokemus johtamisen, johtoryhmä- ja hallitustyöskentelyn kehittämisestä ja muutoksen hallinnasta sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Hän on uransa aikana toiminut globaaleiden muutos- ja urakehityspalveluihin erikoistuneiden yhtiöiden johtoelimissä.

Marcuksen intohimona on koripallon pelaamisen ohella pyrkimys johdonmukaisesti vaikuttaa johtamisen ja yrityskulttuurin kehittymiseen jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.

Jaa tämä uutinen