Simulaatiotehtävä on työnäyte

19.05.2016

Päivä soveltuvuusarvioinnissa pitää usein sisällään simulaatiotehtävän. Simulaatiotehtävällä tarkoitetaan toiminnallista harjoitusta, joka on suunniteltu muistuttamaan haettavassa työtehtävässä eteen tulevia tilanteita.

Simulaatiossa arvioitavana olevan henkilön tehtävänä on eläytyä annettuun rooliin ja näyttää, miten hän toimisi tosielämässä samankaltaisissa tilanteissa.

Simulaatiotehtäviin voi osallistua myös yksi tai useampia avustajia, joiden tehtävä on esittää arvioitavan henkilön alaisia, esimiestä, asiakasta tai muita osapuolia. Ryhmäsimulaatioissa toimitaan usein yhdessä muiden soveltuvuusarvioinnissa olevien henkilöiden kanssa.

Simulaatioista saatava tieto vaihtelee tehtävätyypin mukaan. Lähes aina tehtävä mittaa jossain määrin heittäytymis- ja paineensietokykyä. Useimmiten myös viestinnälliset ja vuorovaikutustaidot ovat kiinnostuksen kohteina. Jotkut simulaatiot saattavat mitata myös muita kompetensseja kuten strategista liiketoimintaymmärrystä, esimiestaitoja tai myyntitaitoja. On hyvä ymmärtää, että toisin kuin persoonallisuustestit, jotka mittaavat käyttäytymisen ja ajattelun tyyliä, simulaatiot mittaavat ensisijaisesti taitoja. Simulaatioissa tehtävän suorittajan oletetaan toimivan parhaan kykynsä mukaan ja näyttävän valmiutensa suoriutua simulaatiota vastaavissa tositilanteissa.

On siis hyvä yrittää parhaansa, vaikka simulaatiotilanne tuntuisikin epäluontevalta. Usein simulaatiotilannetta tarkkailee konsultti ja toisinaan simulaatiot saatetaan myös kuvata. Arvioivan katseen alla tai kameran edessä esiintyminen tuntuu useimmista hieman kiusalliselta, joten simulaatiossa kannattaa yrittää keskittyä harjoitukseen ja eläytyä tilanteeseen. Tehtävään on hyvä suhtautua rennolla mielellä pieni pilke silmäkulmassa ja heittäytyä rohkeasti. Onnistunut simulaatio herättää usein tunteita sekä arvioitavassa että avustajissa. Jos kumpikin eläytyy tehtävään aidosti, saattavat tilanne ja vuorovaikutus herättää esimerkiksi iloa, hyvää mieltä ja tyytyväisyyttä, mutta myös kielteisiä tunteita. Toisinaan esimerkiksi hankaliksi suunnitellut esimiessimulaatiot saattavat turhauttaa ja kiukuttaa. Omia tunteita ei kannata säikähtää, mutta maltti on hyvä pyrkiä säilyttämään – tunnehallinta on yksi taidoista, joita simulaatioissa saatetaan testata. Simulaatiotilanteen jälkeen käydään tyypillisesti lyhyt purkukeskustelu, jossa osallistuja ja avustajat voivat kertoa simulaation aikana heränneistä tuntemuksistaan ja jonka jälkeen arviointipäivää voidaan jatkaa hyvissä tunnelmissa.

Kirjoittaja on Jere Pekurinen. Jere on psykologi ja toimii konsulttina MPS Career Oy:ssä.

Jaa tämä uutinen