Miten uudelleensijoittumispalvelu maksaa itsensä takaisin?

23.11.2016

Suomen hallitus esittää velvoitetta tarjota irtisanotuille uudelleensijoittumisvalmennusta. Lain on määrä tulla voimaan 1.1.2017 ja tuo tullessaan muutoksia yli 30 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Mitä tämä tarkoittaa organisaatioille?

Rahan menoa, sanovat varmastikin useat taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevat ja yt-neuvotteluja käyvät yritykset. Irtisanomisajan palkan lisäksi pitäisi maksaa myös työnhakuvalmennus lähtijöille, ainakin niille, jotka ovat työskennelleet organisaatiossa vähintään viisi vuotta. Lisäksi palvelun arvon tulisi vastata irtisanotun työntekijän kuukausittaista palkkaa, joten muutaman kympin nettivalmennuksella sitä ei suinkaan voi kuitata.

Mietitäänpä tarkemmin. Edellä mainittujen näkyvien kulujen lisäksi yt-tilanteisiin ja irtisanomisiin liittyy myös monia näkymättömiä kuluja, jotka ovat ikään kuin jäävuoresta pinnan alla oleva osa. Tämä osa on tunnetusti suurempi kuin pinnan yläpuolella kelluva osa.

Pinnan alla piilevät kustannukset liittyvät tekijöihin, joita ei ole niin helppo mitata. Ne liittyvät ilmapiiriin, motivaatioon, tuottavuuteen, työnantajakuvaan. Ja kyllä, työnantajavastuuseen.

Yt-neuvottelujen jälkeen irtisanotuista huolehtiminen auttaa myös jatkavan henkilöstön hyvinvoinnin ja motivaation ylläpitämisessä ja palautumisessa nopeammin samalle tasolle kuin ennen yt-neuvotteluja. Jatkava henkilöstö ei koe pelkästään helpotusta siitä, että he saavat jatkaa työssään kun osa joutuu irtisanotuksi. Päinvastoin, he kokevat surua lähtevien työtovereidensa puolesta sekä yllättävän usein myös syyllisyyttä – miksi minä saan jatkaa, jos noiden muiden täytyy lähteä? Tieto siitä, että lähteviä autetaan uuteen alkuun ammattimaisesti helpottaa ilmapiiriä ja edesauttaa hyvä työmotivaation saavuttamisessa uudelleen. Tämä näkyy organisaation tuloksessa.

Hyvä työnantajakuva ei rakennu vain siitä, että työnantaja käyttää luotettuja, osaavia yhteistyökumppaneita työnhakuvalmennuksen tarjoajana. Se rakentuu myös siitä, että irtisanotut saavat tilaisuuden purkaa tunteitaan asiansa osaavan valmentajan kanssa ja suunnata ajatuksensa tulevaisuuteen. Valmennukseen tullaan usein täynnä kiukkua aikaisempaa työnantajaa kohtaan, mutta valmennuksen edetessä kiukku haihtuu ja keskustelu kääntyy siihen, miten valmennettava lähtee rakentamaan tulevaisuuttaan seuraavaksi. Näin hänellä ei ole tarvetta haukkua entistä työnantajaansa ystävilleen ja tutuilleen kasvotusten saatika sosiaalisessa mediassa. Hyvä työnantajakuva näkyy rekrytoinneissa, sitoutuneisuudessa ja asiakkaiden käyttäytymisessä. Ja tämä kaikki näkyy viivan alla.

Yhteiskuntavastuun toteuttaminen tarjoamalla uudelleensijoittumispalveluita, huolehtimalla esimiehistä haastavissa tilanteissa sekä jatkavasta henkilöstöstä luo ilmapiirin, jonka keskiössä on turvallisuus ja välittäminen. Irtisanomistilanteet tulevat valitettavasti tulevaisuudessakin jatkumaan. Tehkäämme niistä niin inhimillisiä kuin osaamme.

Kirjoittaja on Päivi Montgomery.

Päivi on on pitkän linjan uraohjaaja ja valmentaja, joka työskentelee MPS Careerissa vastuualueenaan urapalvelujen kehittäminen.

Jaa tämä uutinen