Innovatiivisuus - kenen kilpailuetu?

27.09.2012

Innovatiivisuudesta on viime vuosina puhuttu paljon. Se on ollut pääaiheena niin seminaareissa kuin yritysten strategiapäivilläkin. Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisen työntekijän arjessa se ei kuitenkaan näy.

Innovatiivisuus on ollut viime vuosina valtavasti esillä. Se on tunnistettu tärkeäksi kilpailuetutekijäksi sekä monessa yrityksessä että yhteiskunnassa.

Innovatiivisuus liittyy kykyyn keksiä ja luoda. Innovatiivisuuteen liittyy läheisesti myös uudistus- ja uudistamiskyky. Innovatiivisella henkilöllä on kyky keksiä ideoita ja luoda niistä jotakin käyttökelpoista uutta, jota voidaan hyödyntää. Innovatiivinen organisaatio osaa tunnistaa kelpo ideat ja ideakykyiset henkilöt ja edesauttaa ideoiden käytäntöön vientiä organisaation hyväksi. Hyöty voi olla vaikkapa uusi työn tekemisen tapa tai uusi tuote.

Kasvavissa talouksissa on tilaa innovatiivisuudelle

Ideaalityönantajan piirteitä tarkasteleva, MPS:n tilaama kansainvälinen tutkimus osoitti, että Suomessa innovatiivisuus jää monen muuan asian varjoon. Kun työntekijöiltä kysyttiin, mitä he uskovat työnantajan heiltä odottavan, listasivat suomalaiset innovatiivisuuden selkeästi alhaisemmaksi kuin esimerkiksi listan kärkeen nousseen tuottavuuden ja laadun.

Tulokset olivat samansuuntaisia useissa muissa Euroopan maissa sekä Pohjois-Amerikassa. Trendinä näyttäytyy se, että maissa joissa taloudellinen kasvu on hidastunut, työntekijät uskovat heiltä odotettavan ennen kaikkea laatua ja tuottavuutta. Vastaavasti kasvavilla markkinoilla, erityisesti Brasiliassa ja Kiinassa, odotusten koetaan kohdistuvan länsimaita enemmän innovatiivisuuteen.

Länsimaat puolustusasemissa?

Innovatiivisuus jää siis länsimaissa viimeisten tekijöiden joukkoon, vaikka puhetta innovatiivisuudesta riittää. Ehkä osan tuloksesta voi selittää se, että innovatiivisuudesta on puhuttu jo niin paljon, ettei sitä enää sellaisenaan korosteta länsimaisissa yrityksissä.

Toisaalta herää kysymys, aiheuttaako yleinen taloudellinen tilanne ja epävakaus Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa sen, että odotukset kohdistuvat innovatiivisuutta enemmän perinteisiin tuottavuuteen ja laatuun? Tuottavuudella ja laadulla pyritään pysymään kilpailussa mukana ja säilyttämään olemassa oleva liiketoiminta. Olemmeko länsimaissa asettuneet puolustusasemaan sen sijaan, että lähtisimme etsimään uusia mahdollisuuksia? Halu puolustaa olemassa olevaa on uhkaavassa tilanteessa toki inhimillistä, mutta pitkällä tähtäimellä tietysti riski. Uusia avauksia tarvitaan.

Kiina jyrää

BRIC-maissa innovatiivisuus on nousussa myös todellisuudessa. Esimerkiksi Kiina on jo ohittanut Yhdysvallat ja Venäjän uusissa patenteissa, ja Kiinan 5-vuoden hallitusohjelmassa innovatiivisuus on merkittävässä asemassa. Odotusten innovatiivisuutta kohtaan kuvataan Kiinassa olevan jopa kolme kertaa kovemmat kuin Suomessa. Kiinassa innovatiivisuuden edelle menee ainoastaan tiimityö!

Huomio on siinä mielessä hätkähdyttävä, että stereotyyppisesti me ajattelemme Kiinaa korkean tuottavuuden maana ja Suomea enemmän innovatiivisena tiimityön maana.

Miten pärjäämme kilpailussa, jos emme aidosti kykene innovatiivisuuteen? Kysymys myös suomalaisille yrityksille kuuluu: Miten osaisimme synnyttää organisaatioissamme innovatiivista kulttuuria? Miten jokainen oppisi tarkastelemaan työn tekemistä uusista näkökulmista ja omaa työtään kehittäen? Innovaatiot voivat lopulta olla ihan pieniä oivalluksia, kunhan uskallamme uskoa niihin ja ottaa ne käyttöön!

Teksti: Katariina Pitkänen

****

Helmikuussa toteutettuun tutkimukseen (Is There An Ideal Company? A Global Perspective: Employees’ Views On Their Work And Their Company. 5th International Survey – BPI Group 2012) vastasi yli 9000 työntekijää 16 maasta. Tutustu tarkemmin tutkimuksen tuloksiin.

Jaa tämä uutinen