5 syytä, miksi kuratoitu sisältö epäilyttää

13.04.2017

Maailma on pullollaan hyödyllistä sisältöä, josta jokainen voisi tehdä oman oppimiskirjastonsa. Miksi organisaatioissa silti yhä tehdään ja teetetään omia sisältöjä oppimiseen ja ohjeistuksiin?

"Verkko-oppiminen on kuollut. Kuratoitu sisältö on ainoa tapa pysyä jatkuvan muutoksen aallonharjalla." Näin voisi tiivistää verkko-oppimisen ja kaikenlaisen muunkin organisaatiolle räätälöidyn sisällön kriisin.

Kuratoitu sisältö on jo täällä, etenkin yksityiselämän puolella. Keräämme reseptejä Pinterestiin, kuuntelemme Spotifyn suosituksia, seuraamme Twitterissä heitä, jotka jakavat hyödyllisiä linkkejä.

Lyhyesti: maailma on pullollaan hyödyllistä sisältöä, josta jokainen voisi tehdä oman oppimiskirjastonsa. Sitä tuottavat asiantuntijat, media, viranomaiset, etujärjestöt. Siitä vain kuratoimaan.

Miksi organisaatioissa silti yhä tehdään ja teetetään omia sisältöjä oppimiseen ja ohjeistuksiin? Minun nähdäkseni tähän viisi syytä:

1. syy: "Haluamme, että sisällöt tuntuvat omilta meidän organisaatiollemme."

Tämä on joissain tapauksissa hyvä syy. Oman brändin näköinen, oman kielenkäytön ja terminologian mukainen, meidän omaleimaisuuttamme heijastava, meidän tekemä - siinä on järkeä silloin, kun kyse on ydinasiasta, joka ei muutu jatkuvasti ja joka on kaikille sama. Sisältö on silloin myös brändiviestintää.

2. syy: "Meidän täytyy tietää, että sisältö pysyy saatavilla."

Tämäkin on hyvä syy. Youtube-videoita poistetaan, linkit vanhenevat, kampanjasivustot suljetaan joskus. Viranomaisetkin uudistavat sisältötarjoamaansa. Jos lainasisältöön viitataan monessa paikassa, ja linkki lakkaa toimimasta, tiedon tarvitsija turhautuu helposti.

3. syy: "Tarvitsemme useampia kieliversioita."

Erittäin hyvä syy! Lingua francana toimiva Plain English ei aina riitä, eikä aina riitä paikallinenkaan kieli. Toisaalta: on monia sisältöjä, jotka toimivat myös sanoitta, niin kuin vaikka nämä Euroopan työturvallisuusviraston videot.

4. "Ulkopuoliseen sisältöön ei aina voi luottaa."

Tämä on hyvä syy silloin, jos sisältöä ei kuratoida ammattitaitoisesti tai selkein kriteerein. Huonot sisällöt eivät muutu hyviksi siitä, että niitä laitetaan peräkkäin ja kytketään tiettyyn tarpeisiin tai profiileihin. Media- ja lähdekritiikki on koko ajan tärkeämpi taito sekä yksilöille että organisaatioille.

5. "Haluamme tehdä sisällöt yhdessä."

Tämä on erittäin hyvä syy.

Yhdessä tekeminen on tapa osallistaa suuretkin joukot, mutta se on myös keino saada parempi, monipuolisempi ja ainutlaatuisempi lopputulos. Yhdessä tehden voidaan kerätä kokemuksia arjesta ja signaaleja, joita ei organisaation ytimessä vielä nähdä.

Lisäksi on tietysti niin, että uuttakin sisältöä tarvitaan koko ajan. Kaikki organisaatiot ovat nyt jo sisällöntuottajia. Se, joka saa omat sisältönsä muiden listoille parhaimmin, voi olla voittaja.

Tähtikuraattoreiksi taas pääsevät ne, jotka löytävät uudenlaisia yhdistelmiä yllättävistä lähteistä - eivät ne, jotka pyörittävät ilmeisimpiä Top Ten -sisältöjä. Sillä sen voi tehdä algoritmikin.

Kirjoittaja on Eevi KuokkanenDirector of Instructional Design, MPS Prewise Oy.

Eevi kehittää asiakkaan oppimiskokemuksia verkossa sekä MPS Prewisen Compliance tarjontaa.

"Yhdessä tekeminen on tapa osallistaa suuretkin joukot, mutta se on myös keino saada parempi, monipuolisempi ja ainutlaatuisempi lopputulos. Yhdessä tehden voidaan kerätä kokemuksia arjesta ja signaaleja, joita ei organisaation ytimessä vielä nähdä."


 

    

"Tähtikuraattoreiksi pääsevät ne, jotka löytävät uudenlaisia yhdistelmiä yllättävistä lähteistä - eivät ne, jotka pyörittävät ilmeisimpiä Top Ten -sisältöjä. Sillä sen voi tehdä algoritmikin."

Jaa tämä uutinen